Teksti: Juha Rantala
Vuonna 1977 ensilevytyksensä tehneen Juhamatin suosio kasvoi 80-luvulle tultaessa.
Vuonna 1980 artistilta ilmestyi peräti kaksi pitkäsoittolevyä. Espanjalaista alkuperää oleva
Hei, joka Raul Reimanin suomennoksen alkuperäisversiossa kulki rennosti nimellä Moi,
sisältyi niistä jälkimmäiselle Suo itsellesi aikaa. Kappaleen tekijöiltä on menestyksekkäästi
suomennettu myös muita lauluja mm. Meiju Suvakselle ja Dannylle.
Raul Reiman tunnetaan ensisijaisesti sanoittajana, mutta vuosina 1977-87 levytettiin myös
yli 80 hänen omaa sävellystään. Yksi tunnetuimmista on hänen myös sanoittamansa Rakasta
mua juuri näin, josta Juhamatti sai itselleen hitin. Kappale julkaistiin Juhamatin vuoden
1980 ensimmäisellä albumilla Volga.
Jorma Toiviainen on lähemmäs tuhannen julkaistun tekstin voimin yksi maamme
tuotteliaimmista iskelmätekstittäjistä. Ensimmäinen Toiviaisen teksti levytettiin v. 1977
ja hänen läpimurtonsa on Paula Koivuniemen v. 1978 levyttämä Kapteeni aika. Vähemmälle
huomiolle jääneen kappaleen Tunteet nousee Juhamatti tulkitsi albumilleen Anna v. 1979.
1970- ja 1980-lukujen vaihteessa suomalainen käännöstuotannon varaan nojautunut
iskelmämusiikki eli murroksen aikaa: käännöslupien saaminen kävi aiempaa vaikeammaksi ja
ammattisanoittajat karttoivat käännöstöitä niistä saatavien korvausten pienuuden vuoksi.
Nopeasti tapahtunut muutos avasi ovet uusille suomalaisille lauluntekijöille. Yksi heistä
on Kevät tuli elämääni -kappaleen säveltänyt ja sanoittanut Tapani Welin.
Etsin kunnes löydän sun oli yksi vuoden 1976 suositummista käännösiskelmistä. Tunnetuksi
kappale nousi Markku Aron levytyksenä. Artisti saikin kappaleen mukaan nimetystä
albumista uransa ensimmäisen kultalevyn. Heti tuoreeltaan kappaleen levyttivät myös Matti
& Teppo sekä Veijo Ullakko, joiden versioiden saavuttama huomio jäi rajallisemmaksi.
Kappaleen suomennoksesta vastasi iskelmän monitoiminainen Chrisse Johansson, joka teki
sanoituksen foneettisesti ramskankielistä versiota (Et si tu n´existais pas) kunnioittaen.
Vuodelta 1980 peräisin oleva Raul Reimanin suomennos Voinko luottaa on yksi Juhamatin
Volga-albumin ikivihreistä. Kappaleesta ehdittiin levyttämään ensimmäinen suomennos jo
vuonna 1967 Kristiina Hautalan toimesta. Tuolloin kappaleen sanoituksesta vastasi Juha
Vainio. Versiota ei pidä sotkea Juhamatin versioon, olkoonkin että ensimmäisenkin
suomennoksen nimi oli myös Voinko luottaa.
Ihana aamu on melko tuntemattomaksi jäänyt Raul Reimanin suomentama käännöskappale
Katri Helenan vuonna 1979 ilmestyneeltä kultaa myyneeltä albumilta Katson sineen taivaan.
Yhteensä Reiman sanoitti Katri Helenalle 25 levytettyä kappaletta. Katri Helena on siinä
mielessä poikkeuksellinen iskelmäartisti, että hän on itse osallistunut eri sanoittajien
kanssa yhteistyötä tehdessään aktiivisesti kappaleiden ideointiin niiden lyriikkamaailmaa
mietittäessä.
Vaikka Marionin levytysura alkoikin jo v. 1961, niin artistin levymyynnillinen
menestyskausi ajoittuu 70-luvun loppuun. Yksi artistin suurhiteistä oli Armin & Dannyn
lanseeraaman hellyysbuumin vanavedessä v. 1977 tehty Rakkaus on hellyyttä, jonka mukaan
nimetty albumi myi kultaa. Kappale voitti myös vuoden 1977 poikkeukselliset Syksyn Sävel
-kilpailut. Poikkeuksellisiksi nuo kilpailut teki se, että perinteisen postikorttiäänestyksen
sijaan voittaja valittiin asiantuntijaraadin toimesta.
Säveltäjä Veikko Samulin kyllästyttyä 1970-80-lukujen vaihteessa vanhanaikaisena
pitämäänsä Juha Vainion sanoitustyyliin, valikoitui hänen uudeksi aktiivisimmaksi
yhteistyökumppanikseen nuorekkaampi lyyrikko Raul Reiman. Kaksikon ensimmäinen hitiksi
noussut yhteiskappale oli Juhamatin v. 1980 levyttämä Pieni ja lämpöinen, joka sisältyi
artistin albumille Suo itsellesi aikaa.
Veikko Samuli sävelsi kappaleen alunperin Kisulle, jonka oli määrä esittää se nimellä
Sua elämästäin saan mä kiittää Suomen Euroviisukarsinnoissa. Kappale ei koskaan edennyt
kilpailuihin saakka ja säveltäjä tarjosi sitä Katri Helenalle levytettäväksi. Artisti ei kuitenkaan
kelpuuttanut tekstiä, vaan kertoi että siinä tulisi laulaa hiekasta ja paljaista varpaista.
Näillä toivomuksilla kappaleeseen tilattiinkin sanoitus Juha Vainiolta. Muutaman tunnin kuluttua
sanoittaja toi säveltäjälle ja artistille valmiin tekstin, joka päätyi sellaisenaan levylle viimeistä
säkeistöä lukuun ottamatta, jota artisti ei suostunut levyttämään koettuaan sen liian eroottiseksi.
Robert Van Leeuwenin sävellyksiä suomennettiin 70-luvulla menestyksellä toistakymmentä.
Käännösmenestyksistä mainittakoon Kirkan Venus, Muskan Kirjoita postikortiin ja Lea
Lavenin Vuosikertaa, jotka levytettiin vuosina 1970-72. V. 1978 Starship 109 nousi
hitiksi mm. Saksassa ja Hollannissa. Kappaleen suomenkielisen version Avaruuslaiva 109
lauloi seuraavana vuonna Baccara-covereillaan suosioon noussut pellolaistyttö Eini.
Katri Helena levytti kappaleesta myös oman versionsa albumille Katson sineen taivaan.
Niin ahkerasti kun kesähittejä onkin vuosikymmenestä toiseen tehty, niin evergreeniksi
niistä on harva noussut. Kesän lapsi kuuluu näiden harvojen joukkoon. Vuonna 1976 kappaleesta
saivat hitin itselleen niin Katri Helena kuin Tapani Kansa. Kappale päätyi myös Kansan
kultaa myyneen albumin nimikappaleeksi. Anekdoottina mainittakoon, että Kesän lapsi oli
myös Juhamatin ensilevytys, mutta hänen kohdallaan menestys antoi vielä hetken odottaa.